Vastuullisuus
Valmiina vastuuseen?
VASTUULLISUUS-SANALLA ON aina erityinen klangi, kun toiminta liittyy alkoholiin. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton uudessa strategiassa vastuullisuus on nostettu tekemisen keskiöön monin tavoin.
Panimoliiton uusi toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kertoo tässä lehdessä, että liiton jäsenyritykset
kantavat yhteiskuntavastuun niin sosiaalisissa kysymyksissä kuin ympäristöasioissakin. Panimoteollisuus
on mm. sitoutunut kestävän kehityksen periaatteeseen ja vastuulliseen tuotteiden mainontaan ja
markkinointiin.
Valtaosa suomalaisista osaa nauttia alkoholijuomia kohtuullisesti, mutta ongelmia riittää yhä.
Perinteisen suomalaisen juomakulttuurin muokkaaminen pari piirua eurooppalaisempaan suuntaan on
prosessi, jota ei kuitata valistuskampanjalla tai kahdella.
Pakarinen vakuuttaa, että panimoteollisuus suhtautuu vakavasti alkoholin väärinkäyttöön ja siitä
aiheutuviin ongelmiin. Ala pyrkii edistämään kohtuukäyttöä valistuksella, tutkimuksella ja tiedottamisella.
Panimoliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet vastuulliseen alkoholimainontaan – ja liiton omavalvonta on
tiukempaa kuin viranomaisen.
Jos tarkastellaan vastuullisuuden toteutumista laajemmin – koko matkailu- ja ravintola-alan kentällä
– huomataan, että käytännöt eivät ole yhdestä muotista. Tämä johtuu siitä, että toimijatkaan eivät
ole: yrityksiä on pienistä yhden hengen kioskeista isoihin kansainvälisiin toimijoihin. Vastuullisuuteen
vaikuttaa yrityksen koon lisäksi sen toimintaympäristö. Tunnusomaista alan vastuullisuudelle on, että se on
konkreettista ja yhteydessä jokapäiväiseen liiketoimintaan.
Apuakin on saatavilla. Esimerkiksi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa tukee ja neuvoo
jäsenyrityksiään vastuullisuusasioissa – ja itse asiassa jäseneksi hyväksytään ainoastaan yritys, joka on
huolehtinut viranomaisvelvoitteistaan.
MaRa on kehittänyt – yhteistyössä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa – lukuisia vastuullisuutta
tukevia käytänteitä ja liittynyt esimerkiksi Energiatehokkuussopimukseen.
Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025.
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino
edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Lisäksi Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista,
joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely todella toimii ja tuottaa tulosta.
MaRa on tehnyt hartiavoimin töitä myös ruokahävikin vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen aikakaudella
onkin irvokasta, että noin viidennes kaikesta ravintolaruuasta päätyy Suomessa jätteeksi.
Koko maassa ravintola-alan ruokahävikki on massiiviset 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa.
Hiilijalanjäljen lisäksi puhuttaa eurojalanjälki. Matkailu- ja ravintola-ala tuo valtiolle
verotuloja 5,2 miljardia euroa vuodessa, ja matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa
Suomeen myös arvonlisäveron.
Verojen osuus alan liikevaihdosta on tunnetusti suuri. Esimerkiksi ravintolassa nautittu
ateria työllistää ja tuo verotuloja moninkertaisesti ruokakaupasta hankittuun ateriaan verrattuna.
MaRan mukaan ravintolaillallisen hinnassa on veroja 28 prosenttia ja henkilöstökulujen
osuus ravintoloiden liikevaihdosta on 35–40 prosenttia.
Matkailu- ja ravintola-alan yritykset maksavat käytännössä kaikki veronsa Suomeen.
Vastuullisesti toimiva yritys maksaa veronsa ja hoitaa myös muut yhteiskunnalliset velvoitteensa.
Tämä on lähtökohta silloin, kun puhutaan toimialan taloudellisesta jalanjäljestä.
Ravintola-alan "pimeä puoli" on totta sekin. Harmaa talous on tyypillisesti veronkiertoa,
ohimyyntiä ja pimeästi maksettuja palkkoja. Viranomaisarvioiden mukaan noin 10 prosenttia
ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä.
Vastuunkantajia ei ole koskaan liikaa.
JUSSI SINKKO
