Tieto lihan alkuperämaasta on ilmoitettavana ravintoloissa

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen asetusehdotuksen, jonka mukaan ravintolat velvoitetaan näkyvästi ilmoittamaan lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. Asetusmuutoksella halutaan auttaa kuluttajia tekemään tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Vaatimus lihan alkuperämaan ilmoittamisesta tulee voimaan Suomessa toukokuun 2019 alussa.

Ehdotus asetuksesta
Kesäkuussa 2018 Suomi lähetti Euroopan komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan asiakkaille. Ehdotusta täydennettiin myöhemmin EU:n elintarviketietoasetuksen mukaisilla lisäselvityksillä siitä, millä tavoin lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun.

Lisäselvitysten yhteydessä Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin Euroopan komissiossa siten, että vaatimus alkuperämerkinnöistä tulee koskemaan ainoastaan aterioissa käytettävää lihaa, ei siis kalaa. EU:ssa on kalastustuotteille ja niiden alkuperämerkinnöille erilliset eurooppalaiset säännöt, jotka liittyvät unionin yhteisen kalastuspolitiikan lainsäädän töön. Näin ollen kansalliset vaatimukset alkuperämerkinnöistä olisivat olleet kalan osalta ongelmallisia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomi varmisti muutoksella, että alkuperämerkintäasetus voidaan ylipäätään saattaa voimaan.

Tarkempaa tietoa kuluttajien käyttöön
Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ravintolat ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa.

Ministerin erityisavustaja Risto Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että uusi säädös perustuu hallitusohjelmaan.

"Muutoksella halutaan tehostaa elintarvikkeiden alkuperän merkitsemistä ja siten tukea kuluttajan päätöksentekoa. Suomi toki katsoo, että alkuperämerkinnöille tulisi koko Euroopan Unionissa olla samat säännöt, mutta tässä asiassa EU:ssa ei ole edetty", Lahti toteaa.

"Pari vuotta sitten alkuperämerkinnät saatiin mukaan kuluttajapakkauksiin, koska EU-maista myös Ranska oli saanut luvan kokeilla tällaista käytäntöä. On luontevaa, että samaa linjaa jatketaan nyt myös ravintoloiden osalta."

"Suomesta tulee säädöksen myötä ensimmäinen EU-maa, joka edellyttää lihan alkuperän ilmoittamista ravintoloissa."

Käytännössä muutos toteutetaan muuttamalla ja täydentämällä maa- ja metsätalousministeriön asetusta 834/2014, joka koskee elintarviketietojen antamista kuluttajille. Keskeistä asetustekstissä on erityisesti siihen lisättävä 7a §, jossa säädetään pakkaamattoman elintarvikkeen alkuperän ilmoittamisesta tarjoilupaikoissa.

Ellei lihan täsmällinen alkuperämaa ole tiedossa, ravintola voi tarvittaessa myös ilmoittaa, että lihaerä tulee esimerkiksi useista EU-maista tai useista EU:n ulkopuolisista maista.

Lihan alkuperätiedot voivat olla tärkeitä
Puolassa tammikuussa 2019 paljastuneet lihantuotannon ongelmat viimeistään osoittivat, miksi lihan alkuperämerkintöjä tarvitaan ravintoloissa.

Varsovan koillispuolella Ostrow Mazowieckan alueella sijaitsevassa teurastamossa rikottiin räikeästi elintarviketuotannon hygienia- ja laatumääräyksiä. Lihantuotannossa käytettiin sairaita nautoja, joiden liha oli ihmisravinnoksi kelpaamatonta ja mahdollisesti terveydelle vaarallista. Kyseistä lihaa kuitenkin toimitettiin myyntiin sekä Puolaan, että useisiin muihin EU-maihin.

Esimerkiksi Ruotsiin päätyi 250 kiloa huonolaatuista lihaa, josta ainakin 14 kiloa oli selvitysten mukaan jo ehditty tarjoilla syötäväksi uppsalalaisessa ravintolassa.

"Kaikkien pitäisi noudattaa elintarviketuotannon sääntöjä, mutta kun kaikki eivät niin tee. On hyvä saada tieto lihan alkuperästä kuluttajan nähtäville", Lahti korostaa.

"Monesti kuluttajilta on tullut palautetta siitä, että tietoja elintarvikkeiden alkuperästä on ollut vaikea saada. Kynnys esittää kysymyksiä esimerkiksi lihan alkuperämaasta ravintoloissa on korkealla, koska tiedon etsimiseen voi mennä aikaa. Uuden säädöksen avulla saadaan alkuperän ilmoittaminen osaksi ravintolan normaalia päivittäistä toimintaa."

Uusi asetusteksti koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Se ei kuitenkaan koske aterian raaka-aineena käytettäviä raakaliha- tai lihavalmisteita.

Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa on ilmoitettava. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat ravintolaan paistettaviksi raakoina tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, pihvien raakaaineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Asetus ei myöskään koske poron, riistan tai hevosen lihaa.

Merkintäkäytännöt haluttiin joustaviksi
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan näkemyksen mukaan lihan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen lisää ravintoloiden hallinnollista taakkaa ja saattaa joissakin tapauksissa hidastaa palvelua.

"Toki muutos tuo alalle tietynlaista lisäsäätelyä, ja joidenkin mielestä lihan alkuperän ilmoittamisen olisi oltava vapaaehtoista. Kuitenkin myös ravintola-alalle on etua siitä, että kuluttajilla on aiempaa enemmän tietoa saatavilla."

"Vaikka alkuperäimoitusta ei vaadita kalasta eikä lihajalosteista, ravintolan toimintaa saattaisi helpottaa se, että elintarvikkeiden alkuperästä kerrottaisiin laajemminkin kuin asetusteksti vaatii", Lahti muistuttaa.

Uusi käytäntö tulee voimaan 1.5.2019, mutta siirtymäaikaa on syksyyn asti. Ilmoitus tarjottavan lihan alkuperästä voi ravintolassa olla näkyvillä esimerkiksi seinällä, ruokalistoissa tai erillisessä kyltissä.

"Lihan alkuperän ilmoittaminen haluttiin tehdä toimialan kannalta mahdollisimman joustavaksi", sanoo Lahti.

Toukokuussa 2018 tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman että sitä tarvitsee erikseen kysyä.

Viranomaiset seuraavat alkuperämerkintöjä ravintoloissa muun elintarvikevalvontatyön yhteydessä.

Lahden mukaan Suomi jatkaa EU-tasolla vaikuttamista alkuperämerkintöjä koskevien velvoitteiden laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay