Elintarvikkeet & raaka-aineet
Suomalaiset syövät lihaa entiseen tapaan
- ostospäätöstä tehtäessä laatu ja luomu korostuvat entistä enemmän
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaisten lihan ja lihaa sisältävien tuotteiden kokonaiskulutus on pysynyt vuosia samalla tasolla. Luke kertoo, että sianlihan kulutus on sen sijaan pienentynyt noin neljällä prosentilla. Naudanlihan käytössä ei näy muutoksia. Luken mukaan sen kulutus jopa lisääntyi vuodesta 2016 vuoteen 2017.
Ruokakulttuurin professori, Mari Niva Helsingin yliopistosta kertoo, että lihan kokonaiskulutus on Suomessa ollut jo useamman vuoden noin 80 kiloa henkeä kohden vuodessa. Eniten syödään edelleen sianlihaa, ja broilerin suosio on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien.
Professorin mukaan maailman mittakaavassa suomalaiset syövät paljon lihaa, mutta Euroopassa on enemmänkin lihaa syöviä maita.
– Monet tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat ennakoineet lihan kulutuksen vähenemistä Suomessa, ja siitä on viime aikoina ollut pieniä merkkejä, hän sanoo.
Lihan vähentämiseen ja sen korvaamiseen tarkoitettuja tuotteita on markkinoilla runsaasti. Kasviproteiinituotteiden valikoimat ovat runsaat ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita. Lihan käyttöä pyritään vähentämään myös sekoittamalla lihaan kasviksia, josta esimerkkinä silputtua porkkanaa sisältävä perusjauheliha.
– Jos lihankulutusta pyritään vähentämään, tämä on epäilemättä hyvä suuntaus. Kuluttajat varmasti miettivät myös hintaa ja sitä, kannattaako kasviksilla höystetty liha ostaa valmiina vai tulisiko edullisemmaksi tehdä itse. Mutta ajansäästö on myös monille merkittävä tekijä, kun välttyy pilkkomiselta ja raastamiselta, hän sanoo.
Lihan kokonaiskulutuksen muutosta tutki myös markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agri. Tuoreesta Ylelle tekemästä laskelmasta käy ilmi, että suomalaiset kuluttivat viime vuonna, kilomääräisesti laskettuna, kaksi prosenttia vähemmän lihaa kuin vuonna 2018.
– Ilmastonmuutos ja myös halu välttää hävikkiä voivat johtaa siihen, että ihmiset ostavat lihaa hieman vähemmän, mutta he myös kuluttavat sen tarkemmin, Kantar TNS Agrin toimitusjohtaja Anne Kallinen sanoo Ylen haastattelussa.
Miten lihankulutus näkyy ravintola-alalla?
Yle kertoo 13.2.2020 julkaistussa artikkelissaan, että lihan kokonaiskulutuksen väheneminen näkyy esimerkiksi työpaikkaruokaloissa lihaisien ruokien hyvin hiljalleen vähenevänä kysyntänä.
Lihansyönnissä tapahtuu kuitenkin samaan aikaan myös nousujohteista kehitystä.
Kaupasta ostetun lihan kulutus on nimittäin kasvanut euroissa.
Esimerkiksi Keskon marketeissa lihan ja lihajalosteiden euromääräinen myynti kapusi viime vuonna 1,3 prosenttia edellisestä.
Tätä selittää muun muassa se, että Tilastokeskuksen seuraamat lihan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna neljä prosenttia ja lihan tuottajahinnatkin olivat muutaman prosentin kalliimpia. Kun kulutetut kilot eivät vähene dramaattisesti, lihaan kuluu aiempaa enemmän rahaa.
Broilerin suosio ei laannu
Toinen nousujohteinen trendi on yhä siipikarjanlihan suosio. Se kasvaa sekä kiloissa että euroissa.
Suomalaiset syövät broileria myös korvatakseen sillä punaista kokolihaa. Sitä käytetään enemmän myös leikkeleiden valmistuksessa ja valmisruoissa. Kantar TNS Agrin laskelmasta kokonaiskulutuksesta siipikarjan osuus on jo 35 prosenttia.
Suosiota selittää vaalean lihan kevyempi vaikutus keholle ja ilmastolle.
Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset söivät broileria keskimäärin 23 kiloa per henkilö vuonna 2017.
Lihankulutuksen tulevaisuus
Professori Nivan mukaan lihantuotannon ja -kulutuksen täytyy ympäristösyistä vähitellen vähentyä.
– Kuinka nopeasti muutos tapahtuu ja millaisia politiikkatoimia se vaatii, jää nähtäväksi. Lihan kulttuurinen asema on niin vahva, että pelkästään kulutustottumusten muuttumisen odotteleminen on liian hidas tie, hän sanoo.
Luomulihakarja saa laiduntaa ja kasvaa lajinomaisesti
Niva sanoo, että luomutuotteiden kokonaiskulutus on ollut jo vuosia kasvamaan päin, ja luomulihalle on toki kysyntää.
– Luomun kokonaismyynnistä kuitenkin hedelmät ja vihannekset, maito, kahvi ja kananmunat vievät suuremman osan. Pro Luomun mukaan luomulihalle olisi tarjontaa enemmän kysyntää.
Pro Luomu ry:n selvityksen mukaan luomulihaa tuotetaan Suomessa vuosittain noin neljä miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa on naudanlihaa.
Mielikuva vapaana laiduntavasta, hyvinvoivasta eläimestä pitää pitkälti paikkansa.
Pro Luomun mukaan kaikki luomueläimet saavat ulkoilla kesäkuukausina.
Luomunaudat ja -lampaat ovat laitumella kesällä päivittäin. Laiduntaminen tarjoaa naudoille ja lampaille niiden luontaista ravintoa eli nurmea ja mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen.
Luomusiat ja -broilerit ulkoilevat kesällä yleisimmin ulkoilu tarhassa. Myös niille järjestetään mahdollisuus tehdä sitä, mistä ne pitävät: esimerkiksi siat tonkivat mielellään olkia ja rypevät mudassa, ja linnut tykkäävät kuopsutella maata.
Ruoholla ruokittu pihviliha on huipputrendi Yhdysvalloissa
Luomukarja syö laidunruohoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo muutamia vuosia ollut vahva suuntaus luomulihaan. Sitä kutsutaan nimellä “grass fed beef” (laidunruoholla ruokitun eläimen pihviliha).
Pro Luomun mukaan luomueläinten rehustuksen lähtökohta on mahdollisimman lajityypillinen ruokinta. Esimerkiksi luomunautojen rehun kuiva-aineesta vähintään 60 prosenttia on oltava karkearehua, joka on pääosin nurmea. Nurmi on naudan luontaista ravintoa. Luomusioille ja -broilereille pitää antaa joka päivä pureksittavaksi karkearehua, joka voi olla esimerkiksi heinää tai porkkanaa.
Luomuvasikat saavat vähintään kolmen ensimmäisen elinkuukauden ajan oman emän maitoa tai muuta aitoa luomumaitoa.
Kaikkien luomueläinten rehut tuotetaan luonnonmukaisesti, eli ilman torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita. Myös muuntogeeniset rehut ovat kiellettyjä luomueläinten ruokinnassa.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuvat: Unsplash
