Puhtaanapito & hygienia
Teknologiaratkaisut (Kassajärjestelmät)
Terveys
Vastuullisuus

Koronavirusta torjutaan innovatiivisilla ratkaisuilla

Korona-aika on edellyttänyt majoitus- ja ravintola-alalta monenlaisia muutoksia. Yritysten asiakasmäärät ovat tilapäisesti vähentyneet, mutta samalla asiakkaita on pitänyt suojella tehokkaasti tartuntavaaroilta. Uusi tilanne on tuonut alalle myös uudenlaisia teknologia- ja tilaratkaisuja. Innovatiivisia käytäntöjä ja tekniikoita tarvitaan alalla varmasti vielä tulevaisuudessakin.

Suomessa Business Finland - entinen Tekes – myöntää pandemiatilanteen takia yrityksille investointirahoitusta erilaisiin kehityshankkeisiin, myös horeca-alalla.

Koronatukea eri alojen yrityksille on jaossa yhteensä noin miljardi euroa. Lähes 50 prosenttia Business Finlandin tukemista yrityksistä kehittää tukirahoilla jonkinlaisia digitaalisia ratkaisuja. Yleensä tuen ehtona onkin, että yrityksiin hankittavat teknologiaratkaisut ovat uudenlaisia ja innovatiivisia.

KUVA: PEXELS

”Toisaalta alan yrittäjien rahatilanne on asiakkaiden vähenemisen myötä käynyt tiukaksi, mikä osaltaan on vähentänyt intoa investoida uuteen teknologiaan juuri nyt”, muistuttaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Hänen mukaansa MaRa ry:llä ei vielä tässä vaiheessa ole täysin kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkia uusia teknisiä ratkaisuja alalla on kokeiltu ja kehitetty. Monenlaista on toki jo nähty, tai vähintäänkin suunniteltu.

”Kehitys vie oman aikansa, ja osa tekniikoista on vielä kokeiluasteella.”

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo, että käteisen rahan käyttö ylipäätään on vähentynyt ja monet yritykset ovat ottaneet valikoimaansa uudenlaisia joustavia maksutapoja. Pandemian aikana käteismaksua on haluttu välttää myös hygieniasyistä.
KUVA: TIMO NIEMI

Aterioita tilataan älypuhelimilla

Matkailu- ja ravintola-alalla otettiin pandemian torjumiseksi jo keväällä 2020 käyttöön yritysten omavalvonta.

”Valmiuslain nojalla suljettujen ravintoloiden uudelleen avaaminen edellytti selkeitä omavalvontasuunnitelmia. Samalla rajoitettiin asiakaspaikkoja anniskeluravintoloissa, ja muun muassa niissä otettiin heti käyttöön uudenlaisia tilajärjestelyjä”, Aittoniemi kertoo.

”Suurena muutoksena alalle tuli myös aterioiden tilaaminen kotiin tai mukaan. Nyt alkuvuonna 2021 noin kolmannes ravintola-asiakkaista vie tai tilaa ruoan kotiinsa.”

KUVA: 123RF

Nykyään aterioita tilataan monesti ravintoloista älypuhelinsovelluksilla erilaisten palvelualustoiden – kuten Woltin tai Foodoran – kautta. Jotkut ravintolayrittäjät myös ovat tehneet tai ’räätälöineet’ palvelusovelluksia omien ravintoloidensa erityistarpeiden mukaisiksi.

”On myös tullut esimerkiksi sellaisia käytäntöjä, että ateria voidaan sekä tilata että maksaa samalla kertaa älypuhelimen avulla. Sitten asiakas voi ottaa ravintolasta annoksen heti mukaansa.”

Varsinkin pikaruokapaikoissa voidaan nykyisin joskus toimia myös niin, että asiakas tekee puhelintilauksen pöydästä ravintolakeittiöön.

”Tällaiset uudet sovellukset ja niiden ominaisuudet varmasti kehittyvät vielä lisääkin”, Aittoniemi uskoo.

Yhtenä uutena teknisenä vaihtoehtona Suomessakin on Aittoniemen mukaan harkittu droonien eli kauko-ohjattavien pienoiskoptereiden käyttöä aterioiden kotiinkuljetuksissa.

”Suomessa ei tiettävästi ole vielä käytännössä kokeiltu drooneja ruokakuljetuksissa. Kesäkaudella ne voisivat ehkä toimiakin.”

Kortit ja etämaksaminen yleistyivät ravintoloissa

Muutoinkin uudet maksutavat ja -tekniikat ovat yleistymässä horeca-alalla.

Vuonna 2020 tehdyn ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan käteisen rahan merkitys maksuvälineenä on ollut laskusuunnassa viime vuosina niin ravintoloissa kuin muillakin kassoilla. Korona-aika on lisännyt korteilla maksamista, ja käteisen käyttö ravintolaostoissa on pandemiaaikana laskenut 21 prosentista 10 prosenttiin. Myös lounassetelien ja -korttien käyttö on lisääntynyt.

Nykyään esimerkiksi älypuhelinsovelluksilla maksaminen onnistuu useissa ravintoloissa.

”Kun käteisen rahan käyttö ylipäätään on vähentynyt, monet yritykset ovat ottaneet valikoimaansa uudenlaisia joustavia maksutapoja. Pandemian aikana käteismaksua on haluttu välttää myös hygieniasyistä”, Aittoniemi huomauttaa.

”Uudentyyppiset maksutavat voivat olla myös nopeita ja turvallisia, ja siksi niiden käyttö luultavasti yleistyy myös tulevaisuudessa.”

Asiakaspaikat vähenivät – lisäpaikkoja terasseille

Monesta ravintolasta on asiakaspaikkarajoitusten myötä siirretty pöytiä ja tuoleja varastoon, joten tilojen sisustus näyttää nyt aiempaa avarammalta.

”Pandemiatilanteen mahdollinen kiihtyminen voi toki johtaa siihen, että paikkojen määrää joudutaan edelleen vähentämään”, pohtii Aittoniemi.

Terassipaikkojen lisääminen ravintolan ulkopuolelle on joissakin tilanteissa ollut mahdollista.

Esimerkiksi Tampereella ravintola Periscopen terassi Ratinan uuden kauppakeskuksen yläkerroksissa laajennettiin koronakevään 2020 aikana noin 750-neliöiseksi. Tällöin terassille saatiin 320 istumapaikkaa.

Rakennusvaiheessa ei ollut varmuutta, millä ehdoin ravintolat saisivat olla kesällä avoinna. Ratkaisu kuitenkin osoittautui taloudellisesti onnistuneeksi, ja nyt ravintolassa on jo harkittu kattoterassin laajentamista peräti 1500-neliöiseksi.

Varsinkin ulkomailla – mikäli ravintolan edustalla on ollut riittävästi tilaa – on kokeiltu erillisten ruokailukoppien sijoittamista piha- tai terassialueelle. Tällaiseen koppiin mahtuu yksi perhe tai muu pöytäseurue ruokailemaan turvallisesti keskenään.

”Tämäntyyppisiä ratkaisuja on jo Suomessakin, esimerkiksi Kettu ja Kana -ravintolassa Heinolassa. Kopit eivät välttämättä vaadi rakennuslupaa”, Aittoniemi mainitsee.

”Ateriat voidaan tarjoilla koppiin esimerkiksi luukun kautta. Tosin nykyään ravintoloiden henkilökunnalla on jo käytössään tehokkaita ja turvallisia kasvosuojaimia.”

Eräissä ulkomaisissa sovelluksissa aterioiden tarjoilussa koppeihin on kokeiltu myös pitkiä tarjoilulautoja, jolloin tarjoilijan ja asiakkaiden välinen suojaetäisyys on saatu varmasti riittäväksi.

KUVA: PEXELS

Lisää puhdistustehoa

Hygienia on ollut horeca-alalla keskeinen kysymys aiemminkin, mutta uusi aika on tuonut mukanaan tehostettuja puhtausvaatimuksia.

Ensimmäinen tekninen ratkaisu puhtaanapidon ja hygienian tehostamiseksi ovat olleet ravintoloiden ja hotellien oville sekä muualle sisätiloihin sijoitetut käsidesin annostelulaitteet.

”Myös siivousta on tehostettu esimerkiksi ravintoloiden kaikissa asiakastiloissa, ja aiempaa tehokkaampia desinfiointiaineita on tullut käyttöön. Tällaiset toimet ovat myös osa majoitus- ja ravintola-alan yhteistä omavalvontasuunnitelmaa.”

”Jotkut tällaisista tehokkaista siivoustavoista voivat pandemian jälkeen jäädä pysyviksikin, varmuuden vuoksi. Myös käsidesin tarjoaminen asiakkaille saattaa jäädä pysyväksi käytännöksi.”

Joillakin lentokentillä ja muissa yleisötiloissa on jo otettu käyttöön uudenlaisia desinfiointirobotteja. Ne liikkuvat tiloissa automaattisesti samaan tapaan kuin robotti-imurit ja tuhoavat taudinaiheuttajia voimakkaalla ultraviolettisäteilyllä. Desinfioitavassa tilassa ei voi kuitenkaan olla ihmisiä laitteen ollessa toiminnassa, koska voimakas uv-säteily olisi terveydelle haitallista.

Eri tiloja voidaan puhdistaa myös nykyaikaisilla ilmanpuhdistuslaitteilla, jotka keräävät sisäilmasta pöly- ja pienhiukkasia sekä viruksia. Kooltaan ja muodoltaan tällaiset laitteet muistuttavat jääkaappia.

”Tehokkaita ilmanpuhdistimia on jo käytetty sairaaloissa. Varmastikin sellaiset laitteet tekevät tuloaan myös esimerkiksi ravintoloihin”, Aittoniemi arvioi.

”Ne ovat kuitenkin vielä melko uutta tekniikkaa. Myöhemmin selviää, millaista hyötyä niistä voisi olla hotelli- ja ravintola- alalla.”

Teksti: Ari Mononen