HoReCa myrskyn silmässä

KORONAKRIISIN JOHDOSTA matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan. Matkustus-, kokoontumis- ja ravintolarajoitukset sekä etätyösuositus ja oppilaitosten siirtyminen etäopetukseen ovat romahduttaneet monien matkailu- ja ravintolayritysten palvelujen kysynnän.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:stä todetaan, että käytännössä kaikki sen edustamat matkailu- ja ravintola-alan toimialat ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan. Hotellien lisäksi suurimpia kärsijöitä ovat olleet henkilöstö- ja opiskelijaravintolat, yökerhot ja muut ravintolat, huvipuistot, festivaalit sekä kongressi- ja messukeskukset.

MaRan jäsenkyselyn mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun hotellien liikevaihto laski vuonna 2020 noin 70 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun hotellien työntekijöistä oli viime vuonna lomautettuna.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten ja niiden työntekijöiden ahdingon odotetaan syvenevän aina siihen asti, kunnes riittävä osa väestöstä kotimaassa ja ulkomailla on rokotettu koronavirusta vastaan. Samalla yritysten tappiot kasvavat mitä pidemmälle aikaa kuluu.

MaRan arvion mukaan liiketoiminta normalisoituu huomattavalla viiveellä rajoitusten purkamisen jälkeen.

Marraskuussa 2020 valmistuneen MaRan ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolaruokailun määrä tullee kuitenkin palaamaan ennalleen koronapandemian jälkeen. Tutkimuksen valossa lähes kolme neljästä kuluttajasta aikoo käyttää ravintolapalveluja tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. Lisäksi 12 prosenttia aikoo käyttää ravintolapalveluja enemmän kuin ennen koronakriisiä ja 13 prosenttia vastaavasti vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

Ravintolaruokailun trenditutkimus myös paljastaa, että 75 prosenttia kuluttajista aterioi ravintolaruokaa vähintään kerran kahden viikon aikana viime vuonna. Koronapandemia on pudottanut tätä prosenttia, mutta kolme neljästä suomalaisesta on siis edelleen käyttänyt ravintoloiden palveluja ainakin pari kertaa kuussa.

Tutkimus paljastaa, että ruoan laatu on palannut – yhden välikauden jälkeen – tärkeimmäksi ruokailupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Valintaperusteista merkitystään ovat nostaneet laadun lisäksi mm. tietyn ruokalajin saanti ja ravintolan maine tai imago. Ravintolan sijainnin merkitys puolestaan on pudonnut kärkisijalta toiseksi tärkeimmäksi perusteeksi. Edullisen hintatason merkitys ruokailupaikan valintakriteerinä on laskenut huomattavasti.

MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi on arvioinut, että korona-ajan voittajia ovat hampurilaiset ja pizzat, joiden tarjonta ja valikoima ovat kasvaneet samalla kun ihmiset himoavat lohturuokaa. Hampurilaisten ja pizzojen yhteenlaskettu määrä aterian pääruokana kasvoi vuoden 2018 tutkimuksen 24 prosentista 31 prosenttiin. Kasvisruoan ja salaattien kysyntä aterian pääruokana vastaavasti laski vuoden 2018 tutkimuksen 11 prosentista 9 prosenttiin.

Koronan vuoksi aterioita on luonnollisesti nautittu ravintoloissa paikan päällä huomattavasti aiempaa harvemmin. Kun vuoden 2018 ja 2016 trenditutkimuksissa noin 90 prosenttia kuluttajista oli syönyt edellisen aterian paikan päällä ravintolassa, nyt tuo osuus oli laskenut 68 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lähes kolmannes kuluttajista ottaa aterian mukaan tai se toimitetaan heille kuljetuspalvelua käyttäen.

Ravintolaruoan kuljetuspalveluille on tilausta myös tulevaisuudessa, sillä 13 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää niitä jatkossakin enemmän kuin ennen koronakriisiä.

Myrsky raivoaa vain aikansa – eikä syöminen lopu koskaan.

Jussi Sinkko

Seuraa proresto

proresto uutiskirje